maanantai 21. helmikuuta 2011

me yhdessä

kanelipullan ja maitomukin
flanellihousun ja villasukan
kainalon kuopan ja pehmeän sylin
karhean käden ja lohdun pesän
niistäkö lastemme lapsetkin vielä
toivoa turvaa uskoa niittää
toisemme toiselle yhtehen liittää
tuleville polville vanhoja kiittää
YHDESSÄ!

1 kommentti:

suvi kirjoitti...

ihana runo ja joka sana niin totta:)