kun on vuosia neljä ja kaksi
on kuin ajasta osan olisi
vuotta neljä
ja osalta vuotta kaksi
pieni pieni lapsonen
uhmaiässä pahemassa
väliin vielä hurjemmassa
joskus taasen horjuvin
askelin kävelemään
oppinut pieni kyselijä
joka jo nurkan taakse entää
vaikkei äitiä nää
niin jo iso mutta vielä niin
pieni
oi mutta nyt saa riittää
ja voinkin kiittää lapsia omia
ah niin somia
äitiä isoksi kasvattaneet'
oman mittaiseksi
NELJÄKAKKOSEKSI !
3 kommenttia:
ihana runo...kaksi ja neljä vuotiaista,kuulostaa niin kovin tutulta:)
ps.kaipa näistä pienistä tulee joskus oikeesti isoja;)
kiitos suvi runo kertoo miusta ku tuli 42 vuotta täyteen ja jaoin tuo luvun siit tuo neljä ja kaksi :)
Niinpä.. täältä tullaan perässä! Kiva riimitys taas sinulta:)
Lähetä kommentti